JYL BalanceJYL Balance
← Ravitsemusneuvoja

Kestävyysliikuntaa vai voimaharjoittelua laihtumiseen?

JYL Balance ·
Kestävyysliikuntaa vai voimaharjoittelua laihtumiseen?

Kysymys toistuu jokaisella kuntosalilla, ja se on väärin asetettu. Kestävyysliikunta ja voimaharjoittelu eivät palvele samaa tavoitetta painonpudotuksen aikana: toinen syventää kulutusta, toinen suojaa aineenvaihdunnallista pääomaa. Oikea vastaus ei ole "jompikumpi" vaan "molemmat, eri rooleilla".

Mitä kysymyksen ratkaissut tutkimus sanoo

Satunnaistettu tutkimus STRRIDE AT/RT seurasi 119:ää istumatyötä tekevää, ylipainoista tai lihavaa aikuista, jotka jaettiin kahdeksan kuukauden ajaksi kolmeen protokollaan: pelkkä aerobinen harjoittelu, pelkkä voima tai näiden yhdistelmä. Päämuuttujat olivat kokonaiskehonpaino, rasvamassa ja rasvaton massa.

Tulos: aerobinen ja yhdistelmäryhmä vähensivät kokonaiskehonpainoa ja rasvamassaa enemmän kuin pelkän voiman ryhmä, ilman merkitsevää eroa keskenään. Pelkän rasvamassan vähentämisessä aerobinen harjoittelu näyttäytyy siis tehokkaimpana muotona vastaavalla määrällä.

Mutta tutkimus ei pääty tähän. Elämänlaadun osalta vain voima- ja yhdistelmäryhmä paransivat fyysistä pisteytystään merkitsevästi, ja vain yhdistelmäryhmä paransi henkisen hyvinvoinnin pisteytystään. Merkittävä yksityiskohta, sillä pitkän aikavälin sitoutuminen riippuu suuresti siitä, miltä tuntuu.

Miksi voimaharjoittelu pysyy välttämättömänä

Kestävyysliikunta laskee vaakaa. Voimaharjoittelu ratkaisee, mikä laskee. Kolmenkymmenen tutkimuksen meta-analyysi rasvattoman massan säilyttämisestä painonpudotuksen aikana osoittaa kohtalaisen ja merkitsevän vaikutuksen yhdistelmästä harjoittelu + korkea proteiini verrattuna pelkkään proteiiniin.

Tämä on yhdenmukaista sen kanssa, mitä tiedämme painon palautumisesta: vähemmän lihasta tarkoittaa matalampaa lepokulutusta, siis jojo-ilmiölle suotuisampaa maaperää. Lyhyellä aikavälillä voimaharjoittelu "tuottaa" vaa'alla vähän; keskipitkällä aikavälillä se suojaa tulosta.

Perusta: viralliset suositukset

WHO suosittelee aikuisille vähintään 150–300 minuuttia kohtalaisen tehokasta kestävyysliikuntaa viikossa, tai 75–150 minuuttia rasittavaa, tai vastaavaa yhdistelmää, sekä suuria lihasryhmiä kuormittavaa lihasvoimaharjoittelua vähintään kahdesti viikossa. Vuodesta 2020 vähintään kymmenen minuutin jaksojen vaatimus on poistettu: jokainen liikkumisjakso lasketaan.

Vertailun vuoksi painonpudotuksensa kestävästi säilyttävät henkilöt raportoivat selvästi korkeamman aktiivisuustason, luokkaa tunti päivässä.

Kuinka jakaa käytännössä

  • Kaksi voimaharjoitusta viikossa, ei neuvoteltavissa, suurille lihasryhmille. Se on lattia, ei tavoite.
  • Loput kestävyytenä, helpoimmin ylläpidettävässä muodossa: reipas kävely, pyöräily, uinti, soutu.
  • Laske päivittäinen kävely mukaan. Se muodostaa usein suurimman osan muokattavasta kulutuksesta, ilman väsymystä tai palautumista.
  • Älä tee liikunnasta hyvitystä. Rankka harjoitus ei "osta viikkoa takaisin", ja poltettujen kalorien yliarviointi on yleisin virhe.
  • Aseta ensimmäisinä kuukausina säännöllisyys tehon edelle: paras harjoitus on se, jonka teet vielä puolen vuoden kuluttua.
  • Valitse laji, josta pidät, vaikka se olisi "paperilla vähemmän tehokas". Sitoutuminen voittaa optimoinnin.
  • Kysy lääkärin neuvoa ennen aloittamista uudelleen sydän- ja verisuoni- tai nivelsairauden tai pitkän liikkumattomuuden yhteydessä.

Muistettavaa

Kestävyysliikunta on kulutuksen väline, voimaharjoittelu säilyttämisen. Niiden vastakkainasettelu on valintaa vajeen syventämisen ja sen suojaamisen välillä, mikä tekee siitä kestävän. Jos saisit pitää vain yhden säännön: kaksi voimaharjoitusta viikossa ja mahdollisimman paljon kävelyä muun ajan.

Lähteet